Poikasen huone.

Me ollaan nyt tultu eteisen, keittiön ja olkkarin kautta meidän makkariin. Vielä olis Poikasen huone ja kylppäri. Ja mepäs käydään tarkistamassa poikasen huone!

Tähän kärkeen heti sellanen tieto, että nämä postauksen kuvat on melko lailla kerätty ihan randomisti kuluvien kuukausien aikana otetuista kuvista. En kerta kaikkiaan oo saanu niin paljon säällistä aikaa että olisin ehtinyt a)siivoamaan sen huoneen ja b)ehtiny ottaa siististä huoneesta kuvia.

Eli kuvapläjäys poikasen huoneesta silvublee :)

Poikasen ensi kosketus "isojen poikien" sänkyyn:

Sänky on todistetusti ainakin 75 vuotta vanha

Poikasen huone on AINA sekaisin; on autorataa, junarataa, Dubloja, parkkitaloja, kirjoja, palapelejä..... En siis selvästikään ole saanut tuon pojan päähän ajatusta siitä että leikit kerätään illalla pois...

Tuo ikkunan vieressä oleva ovi on vaatehuoneen ovi. Siellä on kaikki hengarivaatteet, Poikasen omat vaatteet on tuossa isomummin vanhassa liinavaatekaapissa. Vaatehuoneen oven vieressä on hyllykkö jossa on pikkuautot, palapelit ja kirjat. Siis silloin kun ne ei ole leviteltynä pisin lattioita! Ja kuva on siis vanha, koska Poikanen on tuossa vielä ryömimisiässä...

 

Tämä oli nyt varsin suppea katsanto tuon jälkikasvun huoneesta, koska nyt vaan ei ehtinyt ja jaksanut ottaa edustavampia kuvia. Sanomattakaan siitä ettei aurinkoa - ja näin ollen valoa- ole näkynyt viikkokausiin!!

 

Melko tympeän harmaita nämä marraskuun päivät.

Siemennäkkileipä

Toiset ovat hurahtaneet tähän jo aikoja sitten, itse olen vasta pari kuukautta tätä herkkua tehnyt. Kyse on siis tästä blogimaailmassa pyörineestä siemennäkkäristä, joka on täysin gluteiiniton ja hiivaton. Netistä löytyy pilvin pimein eri versioita ohjeesta; toisiin tulee eri siemeniä, toisiin laittavat kananmunaa ja juustoa.

Itse teen tällä ohjeella:

2dl maissijauhoja
1dl auringonkukansiemeniä
0,5dl kurpitsansiemeniä
0,5dl pellavansiemeniä
0,5dl seesaminsiemeniä
1/2 tl suolaa

2,5dl kiehuvaa vettä
0,5dl öljyä

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Itse olen kurpitsansiemeniä veitsellä rouhinut pienemmäksi, etteivät ole niin julmetun kokoisia.

Kiehauta vesi ja lisää siihen öljy. Kaada kuivien aineiden joukkoon ja sekoita. Taputtelen pellille joko käsin vettä apuna käyttäen tai kahden leivinpaperin välissä kaulien. Paista uunissa 150 asteessa n. 50 minuuttia.

 

 Itse olen valmiiksi tehnyt levyyn lohkomisurat, tykkään tasakokoisista paloista.

Olen tehnyt tätä näkkäriä nyt neljä kertaa. Eka kerta oli ihan susi ja vain yhtenä kertana olen saanut leivästä ihan kuivaa ja rapeaa. Tosin ei tuollainen seminäkkärikään pahaa ole, ei toki :)

 

Tämä on itse asiassa TOOOSI hyvää ja tuntuu ihan oudolta jos kaapissa ei ole "omaa" siemennäkkäriä :)

Posliinikukkia

Tykkään posliinikukista. Olen jopa hieman erikoistunut niihin, koskapa minulla on niitä kuutta eri lajia. Sukuna Hoyat ovat laaja ja alun perin kotoisin Aasiasta ja Oseaniasta. Ajattelin nyt koota tähän ne jotka minulla itsellä on.

Aloitetaan pikkuposliinikukasta (hoya bella). Erittäin yleinen posliinikukka. Oman kukkani "varastin" vuonna 2003 kesätyöpaikastani. Se on kukkinut todella runsaasti ja entisessä kodissani se kasvoi amppelissa kasvattaen metrisiä versoja. Sittemmin, muutettuamme se pikkuhiljaa ränsistyi ja otin siitä itselleni pistokkaat juuri ennen kuin se heitti henkensä. Nykyisin pikkuposliinikukka kasvaa köynöstuessa eikä ole vielä kukkinut tässä uudessa osoitteessamme.

Ja koska se ei ole minulla kukkinut niin minulla ei itselläni ole siitä kuvaa. Mutta esim tästä linkistä löytyy kuvia. En kehtaa blogiini kopioida randomisti googlesta mitään.



Sitten minulla on tähtiposliinikukka (hoya multiflora). Ja oma yksilöni on variegata eli kasvissa on valkovihreät lehdet, jotka minulla on täysin vihreät koska pidän kasvia liian aurinkoisessa paikassa. Kukka on todella mielenkiintoisen näköinen, mutta hyvän tähden se haju.... epämiellyttävä, melkein raatomainen. Ja kukat myös medestää tosi paljon eli tarkoittaa että kukistaa suorastaan pisaroina tippuu tasoille sitä tahmeaa mettä. Ei lempikukkani, mutta erikoinen kyllä.

Tässä multifloran nuppu:



 

Ja tässä kukka:

Tässäkin kukkarykelmä. Kuten näette kukkavarresta on puskemassa lisää nuppuja ennen kuin nykyisetkään ole vielä kuihtuneet. Tämä on erittäin kiitollinen kukkia!

 

 

 

Sitten minulla on hoya serpens ja tälle lajikkeella ei ole virallista, eikä edes epävirallista suomenkielistä nimeä. Serpens ei ole minulla vielä kertaakaan kukkinut vaikka onkin puskenut esille kymmeniä kukkavarsia. Ilmeisesti en ole kastellut tarpeeksi koskapa kukkatapit vain kuihtuivat ja tippuivat. Mutta onhan tuo todella tuuhea viherkasvi noin muuten.

 

Tämmöisenä pienenä pistokkaana se minulle tuli:

Ja tässä näkyy hieman miten kovasti se yhdessä kesässä kasvoi:

Kuvitelkaa vielä neljä kertaa tuuheammaksi, en ole tästä ottanut lähikuukausina kuvaa :)

Tässä linkissä on kuvaa serpensin kukasta. toivotaan että se kukkisi ensi vuonna minullakin!

Sitten keittiön ikkunalla kasvavat nämä kolme:

Eli h.australis, (kaktus) h. irian jaya nro 61, (hatiora) ja pikkuisen näkyy h. carnosan lehtiä.

Näistä h.irian jaya nro 61 on ollut minulla pisimpään, kolmetoista vuotta. Ensimmäiset kahdeksan vuotta yksilö ei tehnyt kukkia ollenkaan, mutta nyt, varsinkin muutettuamme kolme vuotta sitten on kukkinut erittäin kiitollisesti.

h.irian jaya nro 61 ei ole suomenkielistä nimeä. Kukka on pienehkö, punainen ja tuoksuu iltaisin huumaavasti hunajalle. Hyvä tuoksu siis :)

 

 

Tämä myöskin medestää, joskaan ei niin pahasti kuin h. multiflora:

 

 

Sitten on isoposliinikukka (h.carnosa) joka seuraavaksi availi nuppujaan. Isoposliinikukka on myös suosittu posliinikukka suomessa, sitä löytyy lähes joka marketista ja kukkakaupasta.

 



 

Kaunis, melko iso kukka tuoksuu iltaisin ihan parfyymille. Tuoksu ei ole päivisin havaittavissa eikä mielestäni iltaisinkaan niin voimakas että leviäisi koko huoneistoon. Tämä lajike on pikkuposliinikukan kanssa tämänhetkinen suosikki, aivan ihana :)

 

 

Sitten viimeisempänä australianposliinikukka (h. australis). Tämän pistokkaan sain samana kesänä h. carnosan kanssa ja nyt, loka- marraskuun vaihteessa se alkoi kukkia. Ilmeisesti Australiassa on nyt kesä ;) Nuppurykelmät olivat isot ja selvästi paisuneet:

 

Kukka on hauskan näköinen:

 

Myöskin iso!

H. carnosassa oli neljä kukkarykelmää:

 

 

Tuoksu ei mielestäni ollut hirmuisen voimakas. Mieheni kuitenkin piti tätä todella vahvantuoksuisena ja se kuulemma haisi ihan lasikuidulle! Mieheni on siis entinen automaalari/korjaaja joten hän on joutunut lasikuidun kanssa puuhaamaan ja muistaa sen hajun eikä pidä sitä hyvänä!

 

 

Tällaisia kukkia minulla on. Toki myös paavalinkukkaa löytyy, marraskuunkaktusta yms.

 

Toivottavasti tämä posliinikukka-tietopaketti oli mielenkiintoinen, itse ainakin olen vannoutunut viherpeukalo :)

 

 

 

 



 

Makkarin kohennusta.

Tuossa kun esittelin makkaria niin taisin vähän konahdella sitä räsymattoa. Nooooh, nyt ei oo enää räsymattoa ;) Otin ja ostin JYSKistä vuohentaljan -valitettavasti kiinalaisen- joka mustan värinsä kanssa passaa huoneeseen kuin.... öööö..... vaniljakastike raparperin kanssa ;)

Huoneen ilme muuttui kertaheitolla:

Ennen:

 

Jälkeen:

 

 

Hieman tuo on kokonsa puolesta pieni, mutta näkyypähän hieno lattia paremmin ;) Mulla oli onnea kun löysin täysin mustan. Oikeastaan löysin tuon JA valkoisen, jossa oli mustia läiskiä, mutta valitsin kokomustan. Nyt tarttis vaan löytää miehen puolellekin talja.

 

Samalla reissulla löysin 1,50€:n hintaan kolme marmorista tuikkukuppia. Kyllä, marmorihan on nyt selkeistä selkein Back to the 80-century, joten jokaisella itseään kunnioittavalla sisustusbloggarilla TÄYTYY olla jotain marmorista huushollissaan ;) Ja noihan nyt passaa hyvin meitin makkariin. En ole uskaltanut vielä poltella, odotan että ikkunarempan yhteydessä saisin noi kaihtimet ruutujen  väliin.

 

 

 

 

Odottakaas kun saan jostain vielä kaivettua esiin jotain kuparista!! Eikös se kupari ollutkin toinen Must have-juttu? Eksältä tais jäädä joku kuparinen  kynttilänjalka, käykö se?

 

Ei kun ihan huumorilla. Ei kai musta ikinä tule sellaista "hetkessä" sisustajaa joka vahtaa silmä kovana muiden tekemisiä. Jos noi tuikkukupit olis olleet yhtään kalliimmat niin sinne kirppispöytään olisivat jääneet.

 

Makkari alkais siis olemaan halutun lainen. Vielä ne pöytälamput pitäis saada jostain ja onhan noi verhotkin alkaneet hieman tympiä..... verhojen vaan pitäis olla pimentävät.

 

Hyvää yötä!