Hurahdin kalenterimaniaan!!

Pitkään aikaan en ole paperiaskarrellut mitään, mutta heinäkuussa tuli ajankohtaiseksi uuden kalenterin osto. Oulussa on se uusi kirjakauppa, Kirjakulma, josta kävin ostamassa Ajaston Plannerin.

 

 Tykkään hirmuisesti tuosta turkoosista väristä. Koko on n. A5 ja tämä on heinäkuusta-heinäkuuhun kalenteri.
Ensimmäisellä sivulla on tietysti yhteistiedot ja selitys sille mikä on "Planneri". Eli se on päiväkirja, kalenteri ja bullet journal. Kaikki samoissa kansissa.

 

 Tässä on kuukausinäkymä. Tätä käytän lähinnä vain syntymäpäivien merkkaamiseen:

Päivänäkymä on päivä/sivu. Tähän mahtuu, työvuorot ja mahtuu kirjoittamaankin jos haluaa. Kesälomalla tämä toimii hyvin matkapäiväkirjana, mutta näin arkisessa aherruksessa, tuskin tulee hirmuisesti tuohon kirjoiteltua.

Ja kalenterithan pitää sitten tuunata. Siihen käytetään washi-teippiä, skräppikuvia, tarroja, itse piirreltyjä kuvia.... Tekstit kirjoitetaan eri fonteilla ja väritetään erilaisilla korostusväreillä. Itse huomasin alun koristeellisia sivuja tehdessäni, että makuni onkin ehkä aavistuksen minimalistinen. Minulla tuskin tullaan heinäkuun jälkeen näkemään  mitään riemunkirjavia sivuja Plannerissa!

Ja jos joku muukin haluaa hurahtaa niin www.kalenterimania.com kannattaa tutustua. Siellä on esitelty erilaisia kalentereita, tarvikkeita ja tapoja tuunata kalenteria

Hepoköngäs

Viimeksi kävimme Hepokönkäällä 2010 elokuussa häämatkalla. Silloin oli vielä lirumpi tuo putous, lämpöäkin oli 28 astetta ja oli ollutkin koko kesän. Silloin myös oli Venäjällä ne isot maastopalot joiden savua ihmettelimme matkalla Kuopioon.

Mutta nyt oli vieläkin vettä putouksessa ja Heinijoessa. Kylmä, myöhäinen kesä ja sateet, niin vettä riittää. Ja tällä kertaa meillä oli Poikanenkin mukana. Kaunis paikka, ei sitä voi kieltää, putouksen jyly oli melkein häiritsevä. Annan kuvien puhua puolestaan, suosittelen tätä paikkaa kaikille:

 "Tuolta se tuli ja tuonne se meni." Heinijoki syöksyy könkääseen.

 Ei ollenkaan pöllömpi paikka viettää evästaukoa ;)

 Kävimme vielä kiertämässä tuon 1,5km lenkin Heinijoen varrella. Seillä oli keskellä metsääkin tuollainen pieni puro. Tosi mukava paikka.

Koitelin kosket

No mutta vähämpä oli vettä Koitelin vapaissa koskissa tähän aikaan kesästä!! Mutta kyllä tuosta hyvän kuvan sai veden virtaamasta ja olipahan lämpimämpää kuin toukokuussa korkean veden aikaan ;)

Poikanen tykkäsi hirmuisesti kuljeskella noita polkuja eessuntaassun. Melkein suuttui kun piti lähteä ruuanlaittoon kotia. Ensi kerralla otetaan makkarat mukaan ja grillataan tuolla kunnon notskimakkarat.

Onko kyllä melkoiseksi ulkoilublogiksi tämä muuttunut nyt kesän myötä. Eipä sitä malta sisällä olla kun on nätti päivä. Asuntokin näyttää (ja myös oikeasti onkin) siltä ettei täällä olla kunnolla siivottu moneen viikkoon. Mutta noh, ehtiihän sitä syksyllä ;)

Myllyojan pieni puro

Aika harva Oululainen tietää että Myllyojan kaupunginosa on oikeasti saanut nimensä Myllyojasta.  Sitä onko puron varrella joskus ollut myllyä; sitä en tiedä. Mutta tämä on jo kolmas kesä kun kuljemme puron vieritse.

Paikka paikoin polku virran vieressä oli tosi kapea. Ja niitä pieniä kavereitakin oli, onneksi niistä ei ollut haittaa kun oli karkoitteet niskassa.

Tällä kertaa kuljimme koko puron loppuun asti, Oulujoelle asti. Ja ensi kesänä pitää tulla aikaisemmin, nyt oli päässyt jo vähiin tuo vesi

Alppiruusupuisto

Aika isossakin kaupungissa saattaa olla paikkoja joita ei tiennytkään siellä olevan. Olen asunut Oulussa 16 vuotta ja joen pohjoispuolellakin jo kuusi vuotta ja SILTI tämä Tuiran kaupunginosassa oleva alppiruusupuisto oli minulle yllätys.

Parhain kukinta oli ollut ilmeisesti Juhannuksena, mutta komeat oli kukat vielä nytkin. Päivä oli aurinkoinen ja lämmin eikä itikoistakaan ollut liiemmin haittaa. Harmi  vaan kun kuviin en saanut ikuistettua tuota puiston laajuutta ja vanhempien kasvien isoa kokoa.

Alppiruusun kukat ovat niin kauniit että niistä piti räpsytellä useampi kuva. Ja niin monta erilaista pinkin sävyä, ai että miten kaunista!

Tämä oli kyllä upea paikka, ehdottomasti ensi vuonna sitten paremman kukinnan aikaan. Ja hitsit, kun alkoi tekee mieli tuonne taloyhtiön pihalle omaa rhodoa....

Kesä häät 2017

Ihanaa kun kesällä on häät :) Edelliset kesähäät taisi olla useampi vuosi sitten. Nyt ilokseni pääsin isosiskon pienimuotoisiin häihin jossa oli vain lähisuku paikalla. Poikanen taas tykäsi kun pääsi mummolaan ja näki rakkaan Mummon.

Ja tokihan se piti hääkortti tehdä itse, kuinkas muuten :)

Häät pidettiin Laitilan vanhassa Mikaelin kirkossa joka oli todella hieno pieni kirkko

Katsotaan mitä kesäistä juttua blogiin seuraavaksi tulee. Nyt on ollut Oulussakin niin mahtavat ilmat ettei sisällä ole tarvinnut olla