tiistai 24. toukokuuta 2016

Varsinainen ikuisuusprojekti

Huh!

Ihmislapsen kannattaisi aina miettiä pari kertaa ennen kuin ryhtyy mihinkään hommaan. Nyt oon meinaan kehitellyt sellaisen projektin itselleni että oksat pois.

Kaikki alkoi 2014 kun alkoi remontit taloyhtiössä. Julkisivun puolelta pistettiin nurin kaikki perennat. Mulla harmittaa ne liljat ihan vietävästi, kun Mies ei yhtiökokouksen jälkeen sanonut muuta kuin "Siitä saa ottaa". Enhä mä tiennyt että ne muutoin menee kompostoitavaksi!

No tästä sisuuntuneena päätin että kukkamaa laitetaan. Taloyhtiön hallitukselta lupa ja ei
kun lapio käteen.

Noh, ihan pikkuisen piti ensin suunnitella;
 
On hirmu vaikeaa maan tasalta nähdä että onko se nyt sopivan muotoinen ja hyvän kokoinen.
 
Viime sunnuntaina aloitin hommat sillä, että käänsin nuo nurmikot ylösalaisin. Hommassa tuli ihan kiitettävän hiki. Onneksi sentään hyttyset eivät ole vielä heränneet, tosin mäkäräiset ilostuttivat läsnäolollaan.

 Aaah, näyttää pieneltä!
 
 
Tänään tiistaina oli vapaapäivä ja kahdessa tunnissa sain perattua niistä nurmikkotupsuista vain noin pienen, säälittävän alueen. Ja selkä on tietysti IIHHHAAAN jumissa! Ja huomenna vielä enempi jumissa. Nyt muuten tuntuu että tulee haukattua liian iso homma....

 
Kipeää selkääni helpottaa tieto että parvekkeella on kevätpikkusydäintä, ketoneilikkaa ja verikurjenpolvea. Ystävältäni ajattelin vielä kinuta juhannusruusua ja Miehen kotipaikasta raparperia. Äitini puhui jotain kotkansiipisaniaisista ja loput välit täytän niillä liljoilla!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti